Jee! varmaan jo uskaltaa hehkuttaa kesän töitä! Projektina ois talojen maalausta. Toiveissa yhden näytön suorittaminen. Ei ole ensimmäinen kerta kun taloa menen maalaamaan joten homma sujuu varmaan rutiinilla. Mukavaa se on! Moni on kyseenalaistanut sen miten voin tykätä "maalaamisesta" tai tästä alasta yleensäkin.
No vastaus tulee tässä..
Pienestä pitäen isä on ottanut omiin projekteihinsa (liitty ne sitten tähän alaan tai johonkin toiseen) mukaan ja antanut tehdä ja yrittää ja opettanut siinä samalla. Pisteet siitä kotiin isälle! En vieroksu ns."paskahommia" mutta osaan tehdä ne "siistimmätkin" hommat mukisematta, ainakin yritän ;D
Isä itse on kouluttautunut kolmelle eri alalle ja jotenkin tuntuu että varmaan perästä tullaan..
Tää ammatti mihin nyt kouluttaudun (maalari/pintakäsittelijä) tuskin tulee olemaan viimeinen. Miksi olisi jos on mahdollisuuksia ja intoa muuallekin? Näen sen rikkautena toteuttaa itseään ja ruokkia omaa osaamiskapasiteettia.
Lapsena olin luonteeltani todella ujo, siis TODELLA. Kuitenkin tänne asti selviydyttyäni on luonteeni avautunut pikku hiljaa ja nykyisin saan jopa taistella sitä vastaan etten olisi äänessä koko ajan. Se on auttanut paljon työelämässä.
Ensimmäinen työpaikka oli mainostenjako ennen yläasteelle siirtymistä ;) Siitä eteenpäin olen ainakin kesäisin työskennellyt eri firmoissa. Aloitin isän firmassa pikkuapulaisena saneerauskohteissa. Kotipaikkakunnalleni ei oikein rakennella uusia taloja joten kohteet oli korjausta ja pintojen uusimista. Paljon jäi mieleen urakoilta!
Yläasteen jälkeen kun piti hakea ammattikouluun (lukioonhan en olisi päässyt koska keskiarvoni oli liian alhainen :D), hain ravivalmentajaksi ja toisena oli autoasentaja. Kumpaankin olisin päässyt mutta..noh tuli vaan sellainen olo etten ole vielä valmis kouluun ja jatkoin työn tekemistä.
Reilun vuoden olin isällä töissä ja sitten vaihdoin paikkakuntaa. Seuraava työpaikka oli henkilökohtaisena avustajana perheessä. Tein siis kotitöitä ja autoin perheen äitiä muissakin hänen pyytämissään hommissa koska hän itse oli liikuntarajoitteinen. Se oli vain muutaman tunnin viikossa joten muina päivinä toimin kiinteistöhuoltofirmassa rappusiivoojana. Niillä pärjäsin rahallisesti!
Hetkeksi vaihdettuani paikkakuntaa (palasin kuitenkin vuoden päästä takaisin) toimin majoitus-ravintolassa tarjoilijana ja siivoojana. Se oli kyllä mukavaa! Näki ihmisiä ja työn tahti ja tehtävät vaihtui, joten se sopi minulle! Joskus uudestaan ;)
Sitten olikin aika siirtyä mammalomalle. Kun olin jonkun aikaa kotosalla ollut pojan kanssa ja totutellut uuteen elämän tyyliin ja tehtävään, päätin että olisi aika jatkaa edellisiä töitä rahallisen tilanteen vuoksi ja kyllä jokainen äiti kaipaa omaa aikaa. Eli silloin tällöin urakkaluontoisesti palasin isän firmaan pensselin varteen. Mieleenpainuvimpia projekteja siltä ajalta oli saunan panelointi ja pikkuvessan laatotus itse :)
Kun taas vaihdoin paikkakuntaa takaisin sinne mistä olin alunperin lähtenyt "maailmalle" menin vakituisesti isän firmaan. Tällä kertaa firman työkuvioiden muututtua kuvioihin tuli mukaan myös kiinteistöhuolto. Eli myös tuo tuttu siivous ;)
Noh..levoton sielu kesti siellä melkein vuoden ja kutsu kouluun kävi paikkakunnalle jossa olin jo oleskellut muutaman vuoden. Eli nykytilanne...
Tätä kaupunkia voisi jo kutsua kotikaupungiksi. Viihdyn täällä. Ystäviä on muutama. Laatu korvaa määrän ;) <3 ja koti on siellä missä sydän on..
Näillä on hyvä jatkaa eteenpäin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti